Teksti on kirjoitettu muutama päivä sitten ja olen liian laiska korjaamaan mahdollisia virheitä sieltä. Vaihtelevasti suurenkin vihan vallassa kirjoitetussa tekstissä saattaa olla epäkohtia, mutta olen yrittänyt ilmaista itseäni parhaani mukaan. Enkä myöskään vastaa tekstin paikoittaseista vajaajärkisyydestä, eli "kirosanoista."
Ja yllättäen taas tällainen hyvin positiivinen aihe. Tänään aamulla jo aavistin mitä myöhemmin päivällä tulisi tapahtumaan, mutta en keksinyt mistään tarpeeksi hyvää syytä jäädä kotiin. Jouduin siis lähtemään luokkani ja muutamien dorkien/vähemmän dorkien kanssa retkelle sinne-mikä-se-nyt-olikaan-Taitajatapahtumaan.
Tapahtuman aluksi yliaggressiivinen bussikuski hyökkäsi muutaman seurueemme jäsenen kimppuun. Taitajan alueelle päästyämme änkeydyimme aluksi hikiseen telttaan, jossa oli kuuma kuin saunassa, seuraamaan bataattien kuorintaa ja raastamista. Pian lähdin itseni laadukkaassa seurassa pois teltasta. Hyvin pian minulle selvisi, ettei tapahtumassa oikeasti tapahtunutkaan mitään ja suuntasin askeleeni alueen, jossa meidän oli määrä pysyä, ulkopuolelle Tapiolaan. Sokoksessa en jaksanut viettää aikaani vittusaatanoiden (kahden vajaan lempinimi) ollessa siellä. Marssin takaisin sinne mistä olin tullutkin: roskikseen, anteeksi, Taitajatapahtumaan. Matelin erään talon toiseen kerrokseen eräänlaiselle nahkapenkille istumaan. Istuin siinä tunnin ja raapustelin varsin onnellisena tilanteeseen nähden luonnoksia dinoista. Pian tilaan, jossa olin, tuli liikaa porukkaa ja siksi minä päätin lähteä taas kävelemään. Tekemisen puutteessa kiertelin pitkin poikin alueella ja sen ulkopuolella. Viitisen tuntia Taitajatapahtumassa oleskeltuani voin sanoa, että se oli turhempi kuin kotikyläni.
Mutta Hien (on siis opettaja, ja pitäisikö sanoa Paskan, koska hiki haisee liian miedolta?) taaksepäin liikkuvan logiikan ja kaikin puolin epärationaalisen ajattelun seurauksena bussimatkoista kotiin päin tuli varsin mielenkiintoisia. En usko kaikkien (kenenkään) tietävän missä on Mäntynummi tai edes Lohja, joten havainnollista asiaa "yksinkertaisella" selityksellä.
Niin sanottu kiire meillä oli, koska muutaman nyypän piti päästä kahteen eri korpeen suuntaaviin busseihin.
Tulet n. 50:n henkisen joukon kanssa bussilla suoraa viivaa. Aikaa on "vähän" ja kaksi pääidioottia pitävät kiireen tuntua yllä. Yksi ihminen haluaa poiketa tuntuvasti reitiltä. Tähän suostutaan, kiireestä huolimatta. Pian tämän jälkeen kolme ihmistä haluaa hypätä matkan varrella kyydistä ja tähän suostutaan, kiireestä huolimatta. Väliyhteenveto: "kiireestä ja vähäistä ajasta" huolimatta on yhden ihmisen takia kierretty erillinen lenkki ja kolme pysähdytty päästämään kyydistä.
Matka jatkuu. Pian tulee hyvin selväksi, että n. 10 ihmistä haluaisi jäädä pois eräällä pysäkillä. Tähän joukkoon kuului minä ja muita luokkalaisiani. Tämä ei kuitenkaan käy, vaikka pysäkki, jolle halusimme jäädä, oli aivan matkan varrella.
Sitten tulemmekin jo viimeiselle pysäkille, jonka kohdalla kaikki heitetään ulos bussista. Voimakkaiden mielenilmausten jälkeen lähdimme talsimaan kotia kohti nälän ja kusihädän saattelemina. N. 10-minuutin kävelyn jälkeen meitä kuljettanut bussi ajoi ohitsemme. Vähän myöhemmin toinen korpeen menevä bussi tuli meitä vastaan. Sitä toista korpeen menevän bussin en huomannut tulevan meitä vastaan, vaikka kävelin sitä suurempaa tietä reunustavaa kävelytietä n. 15-minuutin ajan.
Yhteenveto: erinäisistä kiertelyistä ja kaarteluista ja kiireestä huolimatta olisi siinä kotini kohdilla voinut ihan hyvin pysähtyä ja kaikki korvessa asuvat olisivat ehtineet aivan hyvin niihin busseihinsa.
Tästä lähtien pidän hyvin tarkasti huolen, etten osallistu millään tavalla mihinkään kouluni toimintaan
jos vääntämistä ja säätämistä on näin paljon ja touhu olisi muutenkin turhaa, tylsää ja on niin pirun hankala saada joku täysjärkinen järjestämään näitä retkiä tms.
- Mood:
Hostile - Listening to: Silence
- Reading: Something random...
- Watching: Screen/Star Gate